Suomen eduskunta, kansallisesti tunnettu myös nimellä ‘Riksdag’, on maan lainsäädäntöelin, joka kokoontuu Helsingissä sijaitsevassa Eduskuntatalossa. Tässä artikkelissa tarkastelemme Suomen parlamentin rakennetta, toimintaa ja sen merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa. Eduskunta koostuu 200 kansanedustajasta, jotka valitaan neljän vuoden välein suorilla, suhteellisilla vaaleilla. Artikkeli käsittelee myös sitä, kuinka eduskunta vaikuttaa lainsäädäntöprosessiin ja miten se edustaa kansalaisten poliittista tahtoa Suomessa. Tämä on olennaista ymmärtää, kun pohditaan demokratian toteutumista ja kansalaisten osallistumista politiikkaan Suomessa
| Tieto | Kuvaus |
| Perustettu | 9. toukokuuta 1906; 117 vuotta sitten |
| Edeltäjät | Suomen valtiopäivät |
| Puheenjohtaja | Jussi Halla-aho, Perussuomalaiset Aloituspäivä: 21. kesäkuuta 2023 |
| Ensimmäinen varapuhemies | Paula Risikko, Kansallinen Kokoomus Aloituspäivä: 21. kesäkuuta 2023 |
| Toinen varapuhemies | Tarja Filatov, Sosialidemokraattinen puolue Aloituspäivä: 12. huhtikuuta 2023 |
Suomalaisen kansanedustajan historia
Suomen kansanedustajien historia heijastaa maan poliittisen järjestelmän kehitystä. Ensimmäinen eduskunta kokoontui vuonna 1907, ja se oli Euroopan ensimmäisiä parlamentteja, jossa oli yleinen ja yhtäläinen äänioikeus sekä naisille että miehille. Tämä merkitsi merkittävää edistysaskelta suomalaisessa yhteiskunnassa ja loi pohjan aktiiviselle poliittiselle osallistumiselle.
Kansanedustajien rooli ja valta ovat vahvistuneet vuosien saatossa, erityisesti perustuslain uudistuksen myötä vuonna 2000, jolloin eduskunnan asemaa lainsäädäntövaltana vahvistettiin. Kansanedustajat ovat olleet avainasemassa lukuisissa yhteiskunnallisissa uudistuksissa, kuten sosiaaliturvan kehittämisessä, koulutusjärjestelmän parantamisessa ja ympäristölainsäädännön uudistamisessa.
Politiikan murroskaudet, kuten sotien jälkeinen aika ja Euroopan unioniin liittyminen vuonna 1995, ovat myös vaatineet kansanedustajilta kykyä mukautua ja vastata uusiin haasteisiin. He ovat toimineet siltaa rakentavana voimana eri aikakausien ja ideologioiden välillä, pyrkien edistämään suomalaisten etua sekä kotimaassa että kansainvälisissä suhteissa.
Näin ollen, Suomen kansanedustajat ovat olleet ja ovat edelleen keskeisiä toimijoita maan politiikassa ja yhteiskunnallisessa kehityksessä, heijastaen kansan tahtoa ja muovaten Suomen tulevaisuutta.
Parlamentin hajottaminen
Suomen eduskunnan hajottamiset ovat merkittävä osa maan poliittista historiaa. Eduskunta on hajotettu 14 kertaa sen jälkeen, kun se ensimmäisen kerran kokoontui vuonna 1907. Hajotukset ovat olleet seurausta monenlaisista syistä, kuten hallituskriiseistä, poliittisista epävakauksista tai tarpeesta vastata kansallisiin kriiseihin.
Viimeisin eduskunnan hajotus tapahtui vuonna 2019, jolloin presidentti Sauli Niinistö hajotti parlamentin säännönmukaisen menettelyn mukaisesti ennen huhtikuun 2019 vaaleja. Tämä hajotus, kuten monet aiemmatkin, oli suunniteltu osa vaaliprosessia, joka mahdollistaa uuden eduskunnan vaalit neljän vuoden välein.
Jokainen eduskunnan hajotus on omalla tavallaan vaikuttanut Suomen poliittiseen maisemaan, mahdollistaen uudistuksia ja muutoksia hallituksen politiikassa ja suunnassa. Hajotukset ovat tarjonneet kansalaisille tilaisuuden äänestää ja vaikuttaa maan tulevaisuuteen, uudistaen demokraattista järjestelmää ja vahvistaen parlamentaarista hallintoa.
Suomen parlamenttiryhmät
Suomen eduskunnassa parlamentaariset ryhmät, tunnetaan myös nimellä eduskuntaryhmät, ovat keskeinen osa maan parlamentaarista järjestelmää. Ne koostuvat eduskuntaan valituista kansanedustajista, jotka edustavat samaa poliittista puoluetta tai ovat saman puolueen sitoutumattomia jäseniä. Jokainen ryhmä muodostaa oman yksikkönsä eduskunnassa, ja niillä on omat puheenjohtajansa sekä muut johtohenkilöt.
Parlamentaariset ryhmät toimivat pääasiallisena kehyksenä, jonka puitteissa kansanedustajat osallistuvat lainsäädäntötyöhön, keskustelevat ja äänestävät lakiehdotuksista. Ryhmät myös nimittävät jäsenensä eri valiokuntiin ja muodostavat linkin hallituksen ja eduskunnan välillä, edistäen poliittista yhteistyötä ja tiedonvaihtoa.
Ryhmien koko ja vaikutusvalta vaihtelevat niiden edustamien kansanedustajien määrän mukaan. Suurimmat ryhmät voivat usein ohjata keskustelujen suuntaa ja asettaa päiväjärjestystä, kun taas pienemmät ryhmät voivat keskittyä tiettyihin niche-kysymyksiin tai tuoda esille erityisiä alueellisia tai erikoistuneita näkökulmia.
Parlamentaarisilla ryhmillä on myös keskeinen rooli hallituksen muodostamisessa. Vaalien jälkeen suurimmat ryhmät tyypillisesti neuvottelevat hallituskoalition muodostamisesta, jossa niiden on saatava enemmistö eduskunnan tukeakseen tulevaa hallitusohjelmaa.
| Poliittiset ryhmät | Paikkojen määrä |
| Hallitus (yhteensä 109 paikkaa) | |
| Kansallinen Kokoomus | 48 |
| Perussuomalaiset | 46 |
| Ruotsalainen kansanpuolue | 10 |
| Kristillisdemokraatit | 5 |
| Oppositio (yhteensä 91 paikkaa) | |
| Sosiaalidemokraatit | 43 |
| Keskusta | 23 |
| Vihreä liitto | 13 |
| Vasemmistoliitto | 11 |
| Liike Nyt | 1 |
Parlamentin haasteet
Suomen eduskunnan kohtaamat haasteet heijastavat laajempia yhteiskunnallisia ja globaaleja muutoksia. Politiikan monimutkaistuminen, kansainvälisten suhteiden jännitteet ja sisäpoliittiset erimielisyydet luovat paineita lainsäädäntötyölle. Alla on joitakin nykyisiä politiikkahaasteita, joita eduskunta käsittelee:
- Talouspolitiikan haasteet: Globalisaation ja teknologisen kehityksen myötä Suomen talous kohtaa uusia haasteita, kuten työpaikkojen siirtymisen ulkomaille ja tarpeen uudistaa taloutta kestävämmäksi.
- Ilmastonmuutoksen torjunta: Ilmastonmuutos vaatii kunnianhimoisia toimia niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Eduskunnan on löydettävä tasapaino ympäristönsuojelun ja taloudellisen kehityksen välillä.
- Sosiaalisen koheesion ylläpitäminen: Eriarvoisuuden kasvu on haaste, joka vaatii tarkkaa sosiaalipolitiikan ja koulutusjärjestelmän kehittämistä.
- Turvallisuuspoliittiset kysymykset: Geopoliittinen tilanne Euroopassa ja erityisesti Itämeren alueella asettaa Suomen eteen turvallisuuspoliittisia haasteita.
- Maahanmuutto ja integraatio: Maahanmuuton hallinta ja tehokkaat integraatioprosessit ovat avainkysymyksiä, joiden parissa eduskunnan on työskenneltävä jatkuvasti.