Torstaina ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (PS) ilmoitti, että hallitus aikoo vähentää yli miljardilla eurolla kehitysyhteistyöhön suunnattuja varoja.
Vuoteen 2028 mennessä yli 500 miljoonan euron leikkaukset tehdään aluekohtaiseen ja maakohtaiseen kehitysyhteistyöhön, mikä johtaa siihen, että hallitus lopettaa ohjelmansa Afganistanissa, Keniassa, Mosambikissa ja Myanmarissa.
Tavion mukaan hallituksen suunnanmuutos kehitysyhteistyössä johtuu välttämättömyydestä.
Tavio selitti lehdistötilaisuudessa, “Toimemme keskittyvät kaupan ja kehityksen yhdistämiseen sekä luomaan mahdollisuuksia suomalaisen arvonluonnin ja osaamisen hyödyntämiseen kehityspolitiikassa. Kenia on erinomainen esimerkki siitä, miten kahdenvälinen kehitysyhteistyökumppanuus voidaan muuntaa suomalaisille yrityksille hyödyllisiksi kauppasuhteiksi yksityissektorin kehitysyhteistyömallien kautta.”
Hallitus on tekemässä leikkauksia useilla alueilla, mukaan lukien monenvälinen yhteistyö, humanitaarinen apu ja kehityspolitiikan lainat ja investoinnit. Vuoteen 2028 mennessä monenvälisen yhteistyön rahoitus vähenee 160 miljoonalla eurolla, ja humanitaarinen apu näkee 130 miljoonan euron leikkauksen. Lisäksi kehityspolitiikan lainat ja investoinnit vähenevät 60 miljoonalla eurolla vuosittain.
Tavio korosti, että nämä leikkaukset on suunniteltu strategisesti hallituksen ohjelman ja nykyisten velvoitteiden mukaisesti.
Lehdistötiedotteessa hän väitti, “On tehokkaampaa keskittyä erityisesti kohdennetuille alueille kehitysyhteistyössä kuin toteuttaa yhtenäisiä leikkauksia kaikilla sektoreilla.”
Ilmari Nalbantoglu, Fingon edunvalvontajohtaja, kertoi YLE:lle torstaina, että budjettileikkaukset ovat merkittäviä ja odotettuja. Hän huomautti myönteisenä asiana hallituksen sitoutumisen maakohtaisten ohjelmien hallittuun lopettamiseen.
“Se on todella hyödyllistä. Äkillinen vetäytyminen aiheuttaisi vain kielteisiä seurauksia,” hän totesi.
Nalbantoglu kuitenkin kritisoi ministeriä siitä, että tämä keskittyi niin voimakkaasti kauppasuhteisiin, huomauttaen, että kehitysyhteistyön päätavoitteena tulisi olla edistys, ei kaupankäynti. Hän mainitsi myös, että näiden päätösten seurauksena Suomen globaali vaikutusvalta ja vaikuttamismahdollisuudet vähenevät.
“Päähyöty tulisi olla kykymme edistää kasvua ja nostaa ne, jotka ovat kaikkein vaikeimmissa tilanteissa. Tämä lähestymistapa myös edistää turvallisen ja vakaan maailmanluokan ympäristön luomista,” hän toi esiin keskustelussa kansallisen lähetysyhtiön kanssa.
Nalbantoglu mainitsi, että vaikka ohjelmien lopettaminen Afganistanissa ja Myanmarissa johtuu yhteistyön puutteesta niiden hallitusten kanssa, syyt lopettaa aloitteet Keniassa ja Mosambikissa ovat vähemmän vakuuttavia. Esimerkiksi Keniassa kehitysyhteistyön painopiste on ollut väkivallan vähentämisessä naisia ja tyttöjä kohtaan.
“Tämä ei ole tavoite, jota voitaisiin edistää yritystason yhteistyöllä. Suomella ei ole enää mahdollisuutta parantaa naisten mahdollisuuksia nousta päätöksentekoasemiin Mosambikissa tai auttaa Kenian nuoria pääsemään ammatilliseen koulutukseen,” hän kommentoi. Tavio huomautti, että hallitus pyrkii nykyisen toimikautensa aikana kehittämään strategisempia yhteyksiä pääkumppaneihinsa. Kehitysyhteistyössä Ukraina on ehdottomasti suurin kumppani, ja hallitus lähettää maahan vuosittain 58 miljoonaa euroa erillisen budjettikohdan kautta.