Odotetusta ja samalla yllättävästä taloudellisesta kehityksestä johtuen Suomi on päätynyt viimeiseksi The Economistin viimeisimmässä taloudellisessa arvioinnissa, joka tarkasteli 35 pääosin vauraiden maiden taloudellista tilaa Euroopassa, Aasiassa ja Amerikoissa. Tämä huomattava sijoitus korostaa joukkoa taloudellisia haasteita, joiden kanssa pohjoismainen maa kamppailee, ja on räikeässä kontrastissa Kreikan johtavaan asemaan, maahan, joka on historiallisesti yhdistetty taloudellisiin vaikeuksiin.
The Economist suoritti perusteellisen ja kattavan analyysin, tarkastellen erilaisia taloudellisia mittareita, kuten inflaatioasteita, inflaation laajuutta, BKT:n kasvua, työllisyyden kasvua ja osakemarkkinoiden suuntauksia. Nämä indikaattorit yhdessä tarjoavat syvällisen ymmärryksen eri maiden taloudellisesta vahvuudesta ja joustavuudesta.
Voimakkaassa kontrastissa muiden maiden vahvoihin tuloksiin, Suomen indikaattorit maalasivat kuvan taloudellisista vaikeuksista. Suomen osakemarkkinat kokivat merkittävän laskun, osakkeiden arvon alentaessa 12 prosenttia. Myös muut taloudelliset mittarit seurasivat vastaavaa kaavaa, johtaen Suomen sijoittumiseen viimeiseksi tässä arvioinnissa.
Kreikka erottui parhaana suorittajana tässä taloudellisessa arvioinnissa, kreikkalaisten osakkeiden kokeessa merkittävää arvonnousua, joka nousi 43,8 prosentilla. Tämä edustaa huomattavaa muutosta maalle, joka oli aiemmin ollut talouskriisien keskipisteessä. Muita vahvasti suoriutuneita maita ovat Etelä-Korea, Yhdysvallat ja useat Amerikan maat.
Arviointi valaisi myös muiden Pohjoismaiden ja Baltian maiden taloudellisia asemia. Tanska sijoittui korkeimmalle Pohjoismaana, 12. sijalle, ja sitä seurasi Viro 15. sijalla. Ruotsi, merkittävä talous alueella, oli sijoitettu asteikon alapäässä, 31. sijalle.
Kyseisellä ajanjaksolla Suomen talous supistui 0,4%. Vaikka työllisyys kasvoi hieman 0,5%, tämä jäi varjoon 12% osakekurssien laskun ja 6,6% ydininflaation myötä. Nämä luvut olivat huomattavasti huolestuttavampia verrattuna muiden tutkimuksessa mukana olevien maiden lukuihin.
Vastoin odotuksia maailmanlaajuisesta taantumasta vuonna 2023, maailmantalous kasvoi noin 3%. Tämä kasvu ei kuitenkaan jakautunut tasaisesti, kuten eri maiden erilaiset tulokset osoittivat. Jotkut maat selvisivät taloudellisista haasteista onnistuneesti, kun taas toiset, kuten Suomi, kohtasivat vakavampia taloudellisia vaikeuksia.
Suomen taloudelliset tulokset ovat vaikuttaneet merkittävästi kotimaassa, ja merkittävät henkilöt kuten valtiovarainministeri Riikka Purra ovat tunnustaneet maan pettymystä herättävän sijoituksen globaalissa arvioinnissa. Tämä tunnustus osoittaa laajaa ymmärrystä Suomen kohtaamista taloudellisista vaikeuksista.
The Economistin arvostelu ylisti Kreikan huipputulosta antaen sille tittelin ‘Jumalten siunaama’. Voimakkaassa vertailussa jotkut analyytikot ovat ehdottaneet termiä ‘Kirottuna Huonon Johtajuuden Takia’ kuvastamaan virheiden ja strategisten harha-askelten sarjaa, jotka vaivaavat Suomen taloutta sekä muita Pohjoismaiden ja Euroopan talouksia. Verkkokommentaattorit ovat keskittyneet intensiiviseen ja ideologiseen osallistumiseen Ukrainan konfliktissa, korostaen kiisteltyä miljardien veronmaksajien rahojen käyttöä sotaponnisteluiden tukemiseen käytännöllisten, diplomaattisten rauhanratkaisujen sijaan. Tämä asenne, yhdessä sanktioiden kanssa, jotka ovat väitetysti iskeneet kovemmin Suomeen ja Eurooppaan kuin niiden kohteeseen, Venäjään, korostaa kritiikkiä Sanna Marinin hallituksen talousstrategiasta. Kriitikoiden mukaan hänen hallintonsa vuosien liiallinen lainanotto on johtanut merkittävään alamäkeen, joka vaikuttaa paitsi osakemarkkinoihin, myös tärkeisiin julkisiin palveluihin, kuten infrastruktuuriin ja terveydenhuoltoon.
The Economist päättää artikkelinsa hieman ironiseen suositukseen: kun maailma saattaa juhlia Kreikan saavutuksia lasillisella Ouzoa, alisuoriutuvat suomalaiset voivat lohduttautua tänä jouluna hukuttamalla surunsa alusvaatteissaan, käytäntö, joka tunnetaan paikallisesti nimellä ‘päntsdrunk’.