Liike-elämän ja kuluttajien luottamus jatkoi heikkouttaan Suomessa huhtikuussa, kertoo STT.
Maanantaina Tilastokeskus ilmoitti, että sen kuluttajaluottamusindeksi oli huhtikuussa -12,6, mikä merkitsee laskua 3,2 pisteellä maaliskuusta ja 4,7 pisteellä edellisestä vuodesta. Tämän indeksin pitkäaikainen keskiarvo on -2,5.
Kuluttajaluottamuskysely paljasti, että kolme neljäsosaa väestöstä uskoo kansantalouden heikentyneen verrattuna viime vuoteen. Lisäksi kolmannes kyselyyn vastanneista uskoo, että heidän oma taloudellinen tilanteensa on huonontunut huhtikuusta 2023 lähtien.
Suomalaiset kuluttajat suhtautuivat myös negatiivisesti työllisyysnäkymiin, sillä 11 prosenttia odotti työllisyyden vähenevän ja 58 prosenttia odotti työttömyyden kasvavan tulevana vuonna. Noin 20 prosenttia vastaajista koki, että heidän oma työttömyysriskinsä oli kasvanut verrattuna viime vuoteen.
Kuluttajat ovat haluttomia tekemään suuria hankintoja. Vain 12 prosenttia vastaajista piti edellistä kuukautta sopivana ajankohtana merkittäville ostoksille, mikä osoittaa laskua sekä edelliseen kuukauteen että vuoteen verrattuna.
Yli kaksi viidesosaa (44 %) vastaajista ilmoitti aikovansa vähentää kulutustaan, kun taas vain kahdeksan prosenttia suunnittelee lisäävänsä menojaan kestotavaroihin ensi vuonna. Vain 10 prosenttia vastaajista harkitsee talon ostamista, ja 11 prosenttia harkitsee auton ostamista tulevana vuonna, molemmat prosenttiosuudet edustaen laskua pitkäaikaisesta keskiarvosta.
Kuitenkin remonttisuunnitelmat ovat palautuneet tavalliselle tasolleen, 17 prosenttia vastaajista suunnittelee investoivansa remontteihin ensi vuoden aikana.
Juho Keskinen, Hypo-pankin pääekonomisti, huomautti, että työpaikan menettämisen pelko on nyt ohittanut korkean inflaation kuluttajien pessimismin pääsyyksi.
“Aiemmin luottamuksen heikkeneminen johtui korkeasta inflaatiosta, mutta nyt työttömyyshuolet ovat ottaneet sen paikan epävarmuuden päälähteenä. Harvat harkitsivat talon ostamista, ja vaikutti selvältä, että kuluttajat odottivat korkojen laskua ja myönteisiä uutisia taantuman päättymisestä,” hän totesi.
Ekonomisti Roope Ohlsbom Suomen Yrittäjien liitosta kiinnitti huomiota eläkeläisten luottamuksen nopeaan heikkenemiseen.
“Keskustelu eläkkeiden leikkaamisesta ja keski- ja korkeatuloisten eläkeläisten verotuksen kiristämisestä näkyy selvästi luottamuksen heikkenemisenä 65–74-vuotiaiden keskuudessa. Luottamus on laskenut myös muissa ikäryhmissä, mutta lasku 65–74-vuotiaiden keskuudessa oli niin merkittävää, että sitä voitaisiin kuvailla romahdukseksi,” hän totesi.
Yli 1,200 suomalaista osallistui luottamuskyselyyn, joka suoritettiin 1.–18. huhtikuuta.
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) raportoi maanantaina, että vaikka liiketoiminnan näkymät taloudessa ovat hieman parantuneet, ne ovat edelleen epätavallisen negatiiviset. Yritykset odottavat tuotannon ja myynnin jatkuvan laskussa seuraavalla neljänneksellä.
Talouden laskusuhdanne on erityisesti vaikuttanut rakennus- ja valmistusteollisuuteen, kun taas äskettäiset laajat poliittiset lakot ovat kohdistuneet nimenomaan valmistusteollisuuteen. EK:n mukaan on epätodennäköistä, että yritysten kannattavuus paranisi lähitulevaisuudessa.
Tuotannon väheneminen on myös hidastanut rekrytointia, vaikuttaen työpaikkoihin yksityisellä sektorilla.
“Työllisyys on ollut laskussa jo useita kuukausia. Koska työllisyys reagoi [muutoksiin] tuotannossa viiveellä, emme näe parannusta työllisyydessä ennen ensi vuotta,” ennusti EK:n Sami Pakarinen.
Viisikymmentä prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä ilmoitti, että kysynnän puute jatkuu pääasiallisena kasvun esteenä. “Yritysten palautteen perusteella taloudelliset olosuhteet todennäköisesti heikkenevät ennen kuin ne paranevat. Kasvun uudelleenaloittamisen mahdollisuudet ovat vuoden lopussa, mutta paljon riippuu yhdestä tekijästä: korkojen leikkauksista,” hän selitti.